Näkymiä

Näkymät5 (1 of 1)-Exposure49

Luin viikonloppuna uutta Avotakkaa, jossa oli monta kiinnostavaa kotijuttua. Yhdessä niistä oli lueteltu putiikinpitäjän sisustussalaisuuksia, jossa tavaratalon visualistina työskentelevä nainen vinkkaa, että liikkeissä sillä on merkitystä, mihin katse osuu sisään astuessa. Sama pätee hänen kotiinsa: ”Haluan nähdä kauniita asioita istuessani ruokapöydän tai sohvan äärellä. Sijoita yksityiskohdat niin, että katse osuu niihin. Silloin huomio ei kiinnity asioihin, jotka ovat kesken tai rempallaan.” (Suora lainaus lehdestä.) Bingo! Siinä taisi tulla minunkin sisustusfilosofiani pähkinänkuoressa.

Eteisemme ei aina ole ihan tip top, mutta haluan sen olevan edes jokseenkin tässä kuosissa, koska tämä on ensimmäisiä asioita, jonka näen, kun herään. Makuuhuoneesta astutaan suoraan eteiseen.

Koti14 (1 of 1)-Exposure51

Sitten vaeltelen keittiöön ja olohuoneeseen päin. Ajan hengen mukaista olisi varmasti ollut purkaa remontissa tuon mustan kaapin takana oleva seinä pois, jotta keittiö ja olohuone olisivat aivan yhtenäistä tilaa ja jotta niiden keskelle olisi saatu kodikas saareke. Sisustuslehdessä siitä otetun kuvan kuvatekstinä olisi lukenut, että vieraille voi pitää seuraa samalla kun kokkailee. Seinällä on kuitenkin tällaiselle poissa silmistä, poissa sydämestä -tyypille tärkeä rooli. Vaikka tiskialtaan seudulla olisikin pientä kaaosta, niin se ei näy olohuoneeseen. Huippuavarassa tilassa on pakko olla koko ajan siistiä.

Näkymät4 (1 of 1)-Exposure49

Näkymät (1 of 1)-Exposure49

Näkymät2 (1 of 1)-Exposure49

Olohuoneessa istuskelen oikeastaan aina jättinojatuolissa. Tavalliseen tapaan istuessani näen sohvaseinän, asetelmat sohvapöydillä ja juuri hankitut matkamuistojulisteet seinällä. Jäin pohtimaan tätä näkymäjuttua pitkäksi aikaa ja tulin siihen tulokseen, että juuri tämä on se syy, miksi luen edelleen sisustuslehtiä, vaikka olen blogien suurkuluttaja. Digi on toki vaikuttanut printtiin ja lehtien elintila on kaventunut, koska moni varmaan on korvannut lehdet blogeilla ja Pinterestillä. Blogeissa on omat hyvät puolensa ja niistä saan erityisesti sellaisia irtsari-inspiraatioita. Saatan haluta jonkin tietyn tuotteen blogijutun perusteella tai kopioida idean asetelmaan. Kun kaipaan laajempaa näkökulmaa ja pitkäaikaisia kokonaisuuksia, käännyn ammattitoimittajien tuottaman sisällön pariin. Hyvä toimittaja osaa kysyä oikeat kysymykset ja saa lukijan oivaltamaan. En sano, ettei hyvä bloggarikin voisi näin tehdä, mutta useammin saan blogeista ennemminkin vertaistukea ja hahmotan, miten joku esine tai väri toimii esimerkiksi ympäristössä, joka muistuttaa riittävästi minun kotiani. Blogeista etsin omantyylisiä ja saan vahvistusta sille, mistä pidän entuudestaankin ja lehtiä lukemalla altistun monipuolisemmille ideoille.

Sama pätee itse asiassa muotiin ja ihan uutisiinkin. En halua lukea uutisia vain sen perusteella, mitä omassa sosiaalisen median feedissä tulee vastaan. Seuraan ja kaveeraan melko samanhenkisten ihmisten kanssa, mikä väistämättä johtaa siihen, että jaettava sisältö vastaa omia näkemyksiäni ja vahvistaa sitä maailmankuvaa, joka minulla jo on. Joissain asioissa tämä on hyvä, mutta jos haluan tietää, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu, on laajennettava näkymää.

Näkymät7 (1 of 1)-Exposure49

Tavallisin näkymäni taitaa muuten olla tämä. Istun nojatuolissani poikittain, jalat käsinojalla, läppäri sylissä. Keittiön tuolin päällä on usein muutama vaate ja tasolla minun käsilaukkuni. Pöydällä on mitäs muutakaan kuin paperilehtiä.

Mikä on teidän tavallisin näkymänne kotona? Onko se mieluinen?

Mainokset

20 comments

  1. Täällä toinen sisustuslehtien suurkuluttaja (ja muotilehtien ja ammattilehtien…). Kotinäkymä on tärkeä. Lukunurkan tuolissa ihastelen metsää. Nyt juur aamukahvin kera seurailen näkyykö lintuja. Tällä rutiinilla on aika hyvä ottaa vauhtia päivään. Sohva on myös sijoitettu niin, että pötkötellessä voi katsella metsää ja taivasta. Hyvää keskiviikkoa!

    Tykkää

    1. Lintuja on kyllä hauskaa seurailla. Mä teen sitä veneellä. 🙂 Meillä kanssa sohvalta näkee ulos, se on tärkeää.

      Tykkää

    1. Kiitti! 🙂 Olen saanut sohvan Pentikiltä blogiyhteistyön kautta. Mutta heillä siis edelleen myynnissä.

      Tykkää

  2. Toi on kyllä niin totta, että sitä haluaa nähdä mukavia asioita edessään, eikä mitään kasoja esimerkiksi juuri herätessä. Sen takia saan välillä illalla ennen nukkumaan menoa siivoushepulit, ettei aamulla odota purkit ja purnukat heti kun silmänsä avaa. 🙂

    Tykkää

  3. Tavallisin näkymä nojatuolista kotona on keittiön ja olohuoneen pöytä, joilla pidän aina kukkia ja pitkä ikkunalauta, jota tuunailen tarpeen mukaan aina uudestaan, milloin hedelmillä, milloin kukilla…no talvisin kynttilöillä ja joulukoristeilla.Tuolista näkyvät myös Isot ikkunat, joista näkyy puita, ei onneksi naapuriasuntoja. Toisaalta naapuriasunnoissakaan ei ole mitään pahaa, koska tykkään seurata ihmisten liikkeitä, puuhastelua, habitusta yms… Halvat huvit 😉 Jostain syystä viimeisen parin vuoden aikana minusta on kuoritunut jonkinlainen siivousfriikki. Tai se on ehkä väärä sana, koska kaapit ja lipastot ovat hujan hajan, mutta pöydillä ei saisi olla mitään ylimääräistä turhaa (muutamilta paperi/lehtikasoilta ei tosin voi välttyä). Joka ilta kuinka väsyneenä tahansa siivoan keittiön, koska sinne aamulla aina ensin suunnistan kahvin keittämään. Ja huonoin tapa aloittaa aamu, olisi tehdä se sotkuisessa ja likaisessa keittiössä. Mieheni hermot ovat välillä riekaleina kun tyhjennän ja täytän joka ikinen ilta myöhään astianpesukonetta.

    Ja olen niin samaa mieltä tuosta oman näkemyksen laajentamisesta. Luen lehtiä optiosta avotakkaan ja Eevasta In styleen, koska oman tutun ja kivan ulkopuolellekin on kiva aina kurkistaa. Sieltä voi joskus löytyä jotain todella mielenkiintoista.

    Tykkää

    1. Ai että, ikkunalauta olisi ihana! Mä tykkään kans seurailla ihmisiä. Tukholmassa hotellihuoneesta näkyi ihmisten koteihin ja mehän väijyttiin siellä aivan innoissamme. 😀

      Mulla on ihan tasan sama kaappien ja lipastojen ja keittiön kanssa. Ei mua haittaa jos jossain on sotkua, kunhan mä en näe sitä. 🙂 Ja en vain voi mennä nukkumaan, jos keittiö on sotkuinen. Laitan kahvinkeittimenkin valmiiksi, niin voin sitten aamulla vain napsauttaa sen päälle, kun tulen koiran kanssa kotiin.

      Eeva on muuten tosi hyvä lehti!

      Tykkää

  4. Tavoitan niin hyvin sun ajatukset: blogeja ja Pinterestia on kiva seurata ja saada sitä kautta pieniä ideoita, mutta silmät avaavia uusia juttuja löytää edelleen parhaiten lehdistä.

    Teillä on muuten kiva blogi 🙂 Löysin sen vasta viime viikolla ja nyt käyn päivittäin kurkkaamassa, ootteko päivitelleet jotakin.

    Tykkää

  5. Uunituore lehti ja jalat ylhäällä, ihan ykkösjuttu! Tykkään lehdistä, tykkään myös blogeista, kaikille on paikkansa – mutta yhdestä en tykkää, en halua lukea samoja juttuja lehdestä kuin blogeista! Blogikotien esittely lehdessä on tylsää, tulee tunne että tämä on jo nähty, for free. Haluan lukea siis lehdistä UUSIA juttuja, uusia koteja. Toki joo, aina jollekin voi blogikotikin olla uusi tuttavuus… Lehti joka keskittyy blogeihin on mulle kauhistus 😉

    Tykkää

    1. Ahhh, ihanaa! Mulla on vähän sama tai sitten saa olla blogikodista todella erilaiset kuvakulmat kuin joita bloggaaja itse käyttää. Ja kyllä, blogeihin keskittyvä lehti on ihan no-no!

      Tykkää

  6. Teillä on niin puhdasta ja siistiä… Meillä on monta lasta, joten näkymä ei ole koskaan siisti. Lattioilla on aina leluja, ruuanmuruja, epämääräistä kouluikäisten harrastuskamaa. Mutta nautin kyllä näkymästä! 😊 Olen rajannut kotiin muutaman kauniin alueen, joita vaalin. Yksi on olohuone ja sohva. Siitä näkyy perittyjä vanhoja huonekaluja ja ikkunasta puutarha. Kukkia olen istuttanut juuri niin, että ne näkyvät sohvannurkasta. Sisällä on aina leikkokukkia tai kukkivia ruukkukukkia – viherkasvit kuolevat nopeasti. Tykkäsin tuosta ajatusestasi, että omanlaisten ihmisten kanssa tulee seurusteltua. Se saa hetkittäin kuvittelemaan, että kaikki loputkin ajattelevat aika samalla tavalla.

    Tykkää

    1. On meilläkin aina (varsinkin tähän aikaan vuodesta) lattiat täynnä hiekkaa koko ajan. Se ei vain noissa kuvissa onneksi niin hyvin näy. 🙂 Ja on meillä sellaisia kaaostiloja, mutta onneksi ovat suljettavien ovien takana.

      Ja ihan totta, helposti uppoaa sellaiseen kuplaan. Tekee hyvää katsella vähän muuallekin. 🙂

      Tykkää

  7. Tosi kiva postaus taas, kiitos! Enpä ole paljon miettinyt näkymiä, mutta asemoidun aina sohvalle, josta näkyy hyvin kynttilät ja kukat (tulppaanit 🙂 ) Ja aamuksi pitää olla siistiä, samoin kuin töihin lähdettäessä. En koe sitä mitenkään rasitteena, vaan arkea parantavana toimintana 🙂

    Tykkää

  8. Meillä on juuri sellainen ”kiva”, avonainen oh-keittiö. Ja kyllä, tiskipöytä pitäisi olla aina siisti ettei sohvalla istuessa ärsytä. Ja eihän se kuitenkaan aina ole. Minusta alkoi kuoriutunut vasta lähempänä kolmeakymppiä siisteysintoilija. Nuorempana kämppä pääsi kaaokseen, mutta (onneksi) nykyään olen oivaltanut, että perussiistissä kodissa on helpompi hengittää ja rentoutua. 🙂

    Itsekin tilaan paria sisustuslehteä kausittain ja lisäksi ostan irtonumeroita. Vaikka olen blogien ja Pinterestin suurkuluttaja, on lehdissä silti oma viehätyksensä. Lisäksi olen töissä lehdessä, joten koen, että mun pitää omalta osaltani tilata ja tukea edes muutamaa sanoma- ja aikakauslehteä tässä printtimaailman alamäessä. 😉

    Tykkää

  9. Mieluisin näkymäni on olohuoneeni portailta Itäjoelle. Hienointa on kun on saanut itsensä hereille aikaisin ja ehtii nauttimaan vastarannan auringon nousun punaisista säteistä. Toiselta puolelta taas seurailen kun ihmiset kiirehtivät aamulla, kutsuvat takseja, ulkoiluttavat koiriaan. Vastapäätä asuu perhe jonka isä vie lapset kouluun, alakerrassa taas pariskunta jotka viettävät ilmeisesti talvensa Floridassa. Ensimmäisessä kerroksessa taas asuu joku jonka verhot ovat repaleiset ja kämppä täysin kaaoksessa. En kyllästy ikinä seuraamaan vilkkaan kaupungin elämää.
    Luen ulkolaisia sisustuslehtiä koska niiden sisustukset ovat vaan niin paljon edellä suomalaista sisustusta. Niissä vaan on paljon rohkeampia ratkaisuja, värejä ja tuotteita. Voi kun suomalaiset lehdetkin alkaisivat olla rohkeampia.

    Tykkää

    1. Ihanalta, ihanalta, ihanalta kuulostaa sun näkymä!

      Mä luulen, että suomalaisten maku vain on niin hillitty, että rohkeammat eivät kauheasti menisi kaupaksi?

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s